Vaaliteemat

Reilumpi työelämä

Olen nähnyt läheltä, miten paljon ihmiset antavat itsestään työelämälle ja toisaalta samalla, miten helposti työntekijöiden asema jää muiden tavoitteiden jalkoihin. Viime vuosina suunta on ollut erityisen huolestuttava. Suomalaiseen työelämään on syntynyt epätasapaino, jossa vaaka on kallistunut liikaa suurten yritysten hyväksi ja liian usein työntekijä on se, joka joustaa.

Näin ei pitäisi olla.

Työ on meille monelle paljon enemmän kuin palkka. Se on toimeentulo, mutta myös osa identiteettiä, turvallisuuden tunnetta ja mahdollisuutta rakentaa omaa elämää.

”Emme elä voidaksemme olla töissä, käymme töissä, jotta voimme elää. ”

Siksi työelämän pitää olla reilua ja ennustettavaa, sellaista, jossa tietää, että omat oikeudet ovat turvassa.

Minua huolettaa se, että työntekijöiden ääni on viime vuosina heikentynyt. Päätökset, kuten ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen ja irtisanomissuojan heikennykset, vievät työelämää väärään suuntaan. Ammattiliittojen roolia pitää vahvistaa, ei heikentää. Niiden kautta ihmisillä on mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan ja pitää huolta siitä, että pelisäännöt ovat kaikille samat.

Työelämän pelisäännöt kaipaavat myös vahvistamista: ammattiliitoille on annettava ryhmäkanneoikeus, jotta epäkohtiin voidaan puuttua heti ja tehokkaasti. Palkka-avoimuutta on samalla lisättävä, jotta perusteettomat erot saadaan näkyviin ja korjattua. Palkkavarkaus on lopetettava! Työstä kuuluu aina saada palkka, eikä maksamatta jättämisestä saa selvitä ilman seuraamuksia. Palkan maksamatta jättäminen on varastamista ja se on kriminalisoitava. Tämä suojaa työntekijöitä ja varmistaa reilun kilpailun myös niille yrityksille, jotka toimivat oikein.

Myös työllisyystilanne huolestuttaa minua, erityisesti nuorten kohdalla. Korkea työttömyys ei ole vain tilastoja, vaan se koskettaa suoraan ihmisten arkea ja tulevaisuutta. Työuran alun työttömyys voi jättää pitkän varjon ja murentaa uskoa siihen, että omalla tekemisellä on merkitystä. Siksi on uskallettava puhua täystyöllisyydestä tavoitteena. Jokaisella on oltava mahdollisuus työhön. Työpaikat syntyvät investoimalla tulevaisuuteen, kuten puhtaaseen energiaan, teollisuuteen ja osaamiseen, mutta rinnalla tarvitaan myös konkreettisia keinoja päästä kiinni työelämään:

”Nuorille on avattava aito polku ensimmäiseen työpaikkaan ja yrityksille luotava edellytykset palkata.”

Työelämä myös muuttuu nopeasti. Monessa ammatissa vaaditaan jatkuvasti uusia taitoja, eikä yksi koulutus enää kanna koko työuraa. Siksi on tärkeää mahdollistaa uuden oppiminen läpi elämän.

Aikuiskoulutustuen poistaminen oli virhe. Se vie monelta mahdollisuuden päivittää osaamistaan juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Meidän pitäisi tehdä päinvastoin: rakentaa järjestelmä, joka tukee ihmisiä kehittämään osaamistaan, vaihtamaan alaa ja löytämään uusi suunta silloin, kun elämä sitä vaatii.

Lopulta työelämässä on kyse perusturvasta. Siitä, että työstä saa palkkaa, sopimuksia noudatetaan eikä ketään jätetä yksin. Kun nämä asiat ovat kunnossa, usko tulevaisuuteen vahvistuu.

Minusta reilu työelämä ei saisi olla erityisoikeus. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys.

Mutta tällä hetkellä se ei ole.

Siksi haluan olla muuttamassa suuntaa.

Luottamuksen ja kasvun Suomi

Minusta yksi Suomen talouden suurimmista haasteista tällä hetkellä on yleinen epävarmuus ja varovaisuus tulevaisuuden näkymien suhteen, ei pelkästään keskusteluissa näkyvät velka tai menot.

Kun usko siihen, että yhteiskunta kantaa myös vaikeina aikoina, alkaa horjua, ihmiset alkavat varautua pahimpaan. Silloin kulutus vähenee, investointeja lykätään ja talous pysähtyy hiljalleen paikalleen.

Meidän vahvuutemme on osaamisessa, laadussa ja siinä, että pystymme luomaan jotain uutta. Kasvu syntyy silloin, kun teemme asiat paremmin, fiksummin ja korkeammalla jalostusarvolla kuin muut.

Se vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä politiikkaa ja panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Uuden rakentaminen on aina myös riski ja siksi valtion tehtävä on olla mukana mahdollistamassa sitä.

Minusta on myös tärkeää sanoa ääneen se, mistä taloustieteilijät ovat melko yksimielisiä: koulutus on tehokkain tapa lisätä talouskasvua pitkällä aikavälillä.

”Kun panostamme koulutukseen, emme investoi vain yksilöihin, vaan koko Suomen tulevaisuuteen.”

Siksi koulutuksen on oltava kaikkien saavutettavissa. Maksuton korkeakoulutus ei ole vain oikeudenmukaisuutta, vaan se on yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi Suomi on pärjännyt.

Ajattelen myös, että meidän on oltava rehellisiä siitä, missä voimme kilpailla. Emme pärjää työvoiman hinnalla emmekä luonnonvarojen lyhytnäköisellä käytöllä. Meidän on pärjättävä sillä, että teemme parempia tuotteita ja palveluita, sellaisia, joita ei voi helposti korvata muualla.

Tulevaisuuden kasvu syntyy todennäköisesti aloilla, joita emme edes vielä täysin tunne. Silti meillä on jo nyt esimerkkejä siitä, mihin pystymme. Suomalaiset teknologiayritykset näyttävät, että täällä voidaan rakentaa ratkaisuja, joilla on merkitystä globaalisti.

Kaikkea ei kuitenkaan voi suunnitella etukäteen, eikä pidäkään. Moni suurimmista innovaatioista syntyy yllättävistä paikoista.

”Meidän tehtävämme on varmistaa, että ne voivat syntyä täällä.”

Kun ihmiset voivat luottaa siihen, että työtä riittää, palvelut toimivat ja yhteiskunta kantaa, he uskaltavat tehdä päätöksiä, kuluttaa ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Luottamus ei synny puheista.

Se syntyy teoista.

Kohti vähäpäästöistä Suomea

Minulle vihreä siirtymä ei ole vain ilmastopolitiikkaa. Se on myös kysymys työstä, taloudesta ja siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme. Olen viime vuosina huomannut, että energia on noussut yhdeksi keskeisimmistä asiakysymyksistä, ei pelkästään ympäristön kannalta, vaan ihan arjessa. Energian hinta näkyy suoraan ihmisten elämässä ja yritysten mahdollisuuksissa investoida. Siksi ajattelen, että Suomi tarvitsee lisää puhdasta ja edullista energiaa.

Energia ratkaisee paljon enemmän kuin usein huomataan. Se, onko energiaa saatavilla ja mihin hintaan, vaikuttaa suoraan siihen, syntyykö Suomeen uusia työpaikkoja ja investointeja. Jos sähkö on kallista tai epävarmaa, investoinnit menevät helposti muualle. Jos taas onnistumme rakentamaan luotettavan ja kohtuuhintaisen energiajärjestelmän, Suomesta voi tulla erittäin houkutteleva paikka uudelle teollisuudelle.

”Tästä syystä energiapolitiikka ei ole mikään erillinen kysymys, vaan suoraan yhteydessä työllisyyteen ja talouskasvuun.”

Viime vuodet ovat myös näyttäneet konkreettisesti, mitä energiariippuvuus tarkoittaa. Kun olemme riippuvaisia fossiilisesta energiasta, olemme samalla riippuvaisia maista, joiden kanssa emme aina jaa samoja arvoja. Tämä näkyy arjessa hintojen heilahteluna ja epävarmuutena aina, kun maailmalla tapahtuu kriisejä. Siksi uusiutuva energia ei ole pelkästään ilmastokysymys, vaan myös turvallisuuspoliittinen valinta. Kun tuotamme energiaa itse, voimme paremmin päättää omista asioistamme.

Samalla ajattelen, että myös suurten investointien pitää kantaa vastuunsa. Kun Suomeen tulee hankkeita, jotka kuluttavat valtavia määriä sähköä, niiden on oltava mukana rakentamassa sitä energiaa, jota ne itse käyttävät. Tämä ei ole kohtuuton vaatimus, vaan reilu periaate. Euroopassa tästä on jo kokemusta vedyntuotannon osalta ja samaa ajattelua kannattaa tuoda laajemmin mukaan myös meille.

”Usein vihreä siirtymä nähdään velvollisuutena tai kustannuksena, mutta minä näen sen ennen kaikkea mahdollisuutena.”

Uusiutuva energia ei synny itsestään, vaan se rakennetaan ja se tarkoittaa työtä monella eri tasolla, rakentamisessa, teollisuudessa ja teknologiassa. Samalla nämä investoinnit tuovat elinvoimaa eri puolille Suomea ja tekevät meistä kiinnostavamman kohteen yrityksille.

Minulle vihreä siirtymä ei ole pakollinen paha. Se on mahdollisuus rakentaa vahvempaa taloutta, luoda uusia työpaikkoja ja kehittää kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen. Jos teemme tämän oikein, Suomi ei vain selviä muutoksesta, me voimme olla siinä edelläkävijä.